Rocky pian 9 kk

Mä oon jo monta kertaa yrittänyt päästä ”eetteriin” kertomaan, mitä mulle kuuluu. Emäntä on kuiteskin niin tohkeissaan noista runoistaan, etten oo saanu palstatilaa, ennen kuin nyt änkesin tänne väkisin.

Talvi on mennyt aika haipakkaa ja olen seikkaillut omalla tontilla ja vähän sen ulkopuolellakin. Naapurissa oleva autiotila on vaan niin hitsin mielenkiintoinen tutkittava, että en millään malttaisi pysyä sieltä poissa. Isäntä ja emäntä on antaneet mulle kyllä aikas äkäistä palautetta, niin että kai mun pitää uskoa, että paras olla omalla pihalla.

Emäntä oli reissussa pari päivää. No, koska oli kovat pakkaset, isäntä jätti mut arkieteiseen lämpimään juoman, ruuan ja mun rakkaitten lelujeni kaa. No, eka mä nukuin ja sitten taas vähän nukuin, mutta sitten meni hermot. Isäntää ei vain näkyny eikä kuulunu, vaikka hänen olis mun sisäisen kellon mukaan pitäny jo kotiutua. Siinä samas mä muistin, että hei mähän oon jo iso poika, miksikäs mut laitettiin arkieteiseen eikä pääeteiseen?

Tuumasta toimeen ja niin mä pomppasin ovenkahvaa päin ja väliovi aukes kodinhoitohuoneeseen. Totesin, että täällähän se emäntä säilyttää mun kuivamuonaa ja kävin ohimennen ”maistamas” muutaman navun. A,i että ne maistui hyviltä kuivinakin. Mun ihmiset kattokaas aina uittaa navut eka vedessä, että ne pehmenis. Kai ne pelkää, että saan niistä vatsanväänteitä.

Hokasin, että emäntä oli kiireessä jättänyt jälkeensä epäsiistin kodinhoitohuoneen, voi sitä emäntää, sillä oli niin kiire päästä reissuun. No, mua ei vaatemytyt haittaa ajattelin ja tutkin tarkemmin taloa sisältä. Lähdin kävelemään pitkin käytävää olohuoneeseen, mutta ei siellä ollut mitään kiinnostavaa. Sitten tulinkin jo pääeteiseen ja paiskasin siihen pitkin pituuttani maata ja nukahdin.

Isäntä tuli hetikohta töistä ja oli iloinen mut nähdessään, kunnes muisteli ääneensä, että ”Mitäs sä Rocky siinä makaat, mähän jätin sut arkieteiseen”. No, onneksi pääsin pälkähästä, koska en ollut tutkimusmatkallani särkenyt tai syönyt mitään muuta kun ”pari” napua.

Emännän toisena reissupäivänä sitten ylitin itteni. Meidän autotalli on metka paikka. Sieltä löytyy vaikka mitä. Tänään mun kuono haistoi purkin, jonka kansi oli jäänyt vähän raolleen. Mun oli ihan pakko maistaa sitä, mutta ei olis pitäny. Se oli nimittäin emännän kesäkukille kasvuvoimaa-mitä-lie pinkin väristä jauhetta. Ennen ku hokasinkaan, olin ”vahingos” kumaissu koko purkin keskelle pihaa. Isäntä ei silittäny mua karvan mukaisesti jos ei vastakarvaankaan, mutta kehotti olemaan koskematta siihen enää toista kertaa. Emäntä sai sätkyn, kun kuuli asiasta, että kuolenko mä siihen jauheeseen. Isäntä tuumas, että ”Äh se siihen mitään kuole, mitä nyt saattaa kasvaa kukkia takapuolesta”. Vähän mä säikähdin, mutta onneksi se pelko oli turha.

Kävimme metsäretkellä eilen. Emäntä makoili mättäillä ja kuvasi kamerallaan mitä milloinkin. Ai, että se on hassu, kun se keskittynyt ilme naamallaan kuvaa ties mitä. Mettässä rämpiessään se ei oo yhtään kankea eikä kipeä mistään vaan suorastaan liitää mättäältä toiselle. Aina kun emännän huomio kiinnittyy johonkin ja se maastoutuu, mä yritän ehtiä nuolaista sitä naamasta.

No, me isännän kaa tarkasteltiin omaa mettää. Sitten ne hokas, että ollaan piilosta. Siinä mä sitten juoksentelin vuoroin emännän ja vuoroin isännän luona jossain puskas ja niillä oli hauskaa. Eipä sillä, kyllä mäkin nautin siitä ettimisestä. Kotiin tultuamme nukuin melkein koko illan ja odotan jo innolla seuraavaa mettäretkeä.

Hyvää kevättä kaikille

t. Rocky

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s