Kyllä aika menee äkkiä. Tuntuu, että se oli kun eilen, kun emäntä ja isäntä haki mut Jennyn luota uuteen kotiin. Yks vee päivänä sain erikoisrapsutuksia ja erikoisherkkua, sellaista koirien hyytelöä.
Musta on tullut aikas vesipeto. Isännän kaa meillä on ihan omat jutut – miesten jutut. Niin ja jos mä oon taas mokannu jotain – siis yleensä emännän mielestä – isäntä juttelee mun kaa asiat selviksi ja taas jatketaan koiranelämää. Varsinkin toi laituri oli eri hyvä paikka olla yhdessä.
Me ollaan käyty uimassa harva se ilta ja viikonloppuna oltiin mökillä. Mökillä mulla oli kaverina Kassu naapurista. Kassun kans me leikittiin ja uitiin koko päivä. Illalla olin niin tööt, että nukahdin ennenku mun kaikki tassutkaan oli vielä maassa.
Mun ihmiset sanoo, että mulla on kuulemma hassu tapa vetää suu täyteen vettä samalla, kun nappaan suuhuni kepin tai pallon. Musta se on kyllä kaikkea muuta kun hassu juttu. Mä en oo vieläkään hiffannu, miten mun pitäis muka saada se keppi tai pallo suuhun niin, ettei vettä tuu henkitorveen saakka. Mun siinä kakistellessa rannassa levää sun muuta roinaa kitusista, mun ihmiset kyllä lohdutti mua, naurunsa lomasta, että ”Hyvä Rocky, kyllä sä vielä opit”, no sitä ihmettä odotelles. Ne ei oo vielä koskaan narranneet mua missään asiassa, niin kai mun on vaa uskottava, että opin kun on sen aika.
Toinen juttu mistä mulle nauretaan, on se kun pissin niiaten. No, se kyllä ottaa aika lailla pattiin, koska tyttökoirathan nii tekee. Mä oon yrittäny harjoitella sitä toisen takajalan nostamista, mutta multa menee vielä tasapaino. Mä näytän niille vielä, että kyllä mä jo kohta osaan.
Täs yks päivä oli erijännä päivä ja mä sain seurata vierestä mun ihmisten tekemisiä. Meidän pannuhuone on kuulemma liian pieni, joopa-joo onhan se selitys tuokin, no niin siis joka tapauksessa se oli ihan oven suuhun saakka täynnä ROINAA. Meiltä kului sen siivoamiseen monta tuntia aikaa. Mä ajattelin, että mähän voin kans auttaa ja aloin tutkia emännän tekemää kasaa. Tuskin olin edes ehtiny saada vainua yhdestä mielenkiintoisesta boxista, kun emäntä jo ohjeisti mut kauemmas. Kumma juttu, miksen saanut auttaa. Mä meinasin vaan hinata sen nurmikolle, jotta olisin päässyt paremmin tutustumaan sen sisältöön.
Oon huomannu, että emännällä ei oo sitten yhteen huumorintajua tietyissä asioissa. Emännällä on aina joku oma järjestys, johon mun uudelleen organisointi ei oo tervetullutta. No, pannuhuone saatiin kuin saatiinkin siivottua monen tunnin jälkeen ja sitten eikun tarpeettomat kamat hyötyjäteasemalle.
Isännän kaa me tykätään keinua pihakeinussa. Mä oon vaan kasvanut jo niin jytkyksi, että mua on kuulemma hankala pidellä. No, mutta niin kauan kun isäntä vaan jaksaa pitää musta kiinni, mä aion kyllä keinutella.
Halauksin,
Rocky
Helmiä lakeudelta 