Ne pienet arjen hetket

Uniset aamuhalit
molemmilla selät jumissa
”Akka, koska meistä oikein tuli raihnaisia”
Purskahdamme nauruun,
josta ei tahdo tulla loppua
”Raihnaisia ehkä, mutta raihnaisia yhdessä”
niin kuin aina, vahvoina tullen mennen

Joka aamuinen puhelu äidille ja illalla tyttärelle
vaihdetaan ja jaetaan kuulumiset
niin omat kuin maailmaltakin kuuluneet
jutellessa surut ja huolet ovat pienentyneet
eristyksestä huolimatta välit säilyneet
yhtä läheisinä ja rakkaina pysyneet

Kännykässä uusi kuva lapsenlapsesta
katselen kuvaa uudestaan ja vieläkin
ihana hymy, pienet suloisen pulleat posket,
jalassa Nalle Puh housut ja sukat
Voi sua mumman ja paapan Lukas-kulta,
on taas jo kova ikävä

Koko perheen retki kohti laavua
oli makkaraa oli sinappia oli nuotiotuli
Ennen kaikkea oli naurua ja iloa
lämmin olo kaikkien sydämessä
oltiin huolettomia niin kuin ennen

Olen niin paljosta kiitollinen
oma rakas perheeni,
kaikki läheiseni ja ystäväni
Olemme eläneet yhtä matkaa,
läpi ilojen ja surujen,
pyydän, että saamme
olla yhdessä vastakin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s