Onnitteluruno 90-vuotiaalle ystävälleni

Kiitos, että saan olla ystäväsi.

Joka kerran kun tapaamme
veitikkamainen katseesi sekä vallaton hymysi
tuovat heti lämpimän, kotoisan olon sydämeen.

Olipa tulija käynyt luonasi usein tai harvemmin,
halauksesi on aina yhtä luja ja vilpitön.

Luot rakkauden ja välittämisen ilmapiirin
jokaisen tapaamasi ihmisen ympärille.

Kaikki elämässäsi kokemasi ilot ja surut
ovat muovanneet sinut ihanaksi Anjaksemme.

Lähelläsi on hyvä olla.

Kättesi kautta olet tuonut iloa niin monelle
olipa kyse sitten villasukista tai karjalanpiirakoista.

Olet opettanut ja opetat yhä,
että elämässä tärkeintä ovat koti ja perhe,
toisten huomioon ottaminen ja kunnioittaminen.

Olet aina ammentanut voimaa uskostasi Taivaan Isään ja
otat jokaisen päivän vastaan sellaisena kuin se tulee.

Rakas Taivaan Isä,
pyydän Sinulta suojelusta ja varjelusta ystävälleni.

Mainokset

On heinäkuinen kesäilta

Kostea, vieno tuuli käy yli lakeuden.
Tunnen sen sipaisun poskellani.

Tuuli on täynnä kesän tuoksuja ja makuja,
jotka tulvivat luokseni.

Jokainen niistä jättää ihanan jäljen.
Talletan ne yksitellen sieluuni.

Hellästi, ihan hiljaa, tuuli etenee
koskettaen jokaista kaunista luonnonkukkaa sekä
täyteläistä, tuleentuvaa viljankortta
toivottaen hyvää yötä.

Samaan aikaan myös usva nousee ja
kuin lintuemo se kietoo koko lakeuden
siipiensä suojaan.

Kukaan eikä mikään jää huomiotta.

Aurinko, kolmas osa tätä luonnon
kaunista ja ihmeellistä näkymää,
on myös laskemassa mailleen.

Lakeuden vetovoima kasvaa ja vahvistuu.
Lakeus ei ota mitään vaan antaa kaiken.
Lakeus on lämmin ja kutsuva.
Lakeus on sydämessäni – aina.

Rakkauden ympäröimä

Olet lapsi Isä Taivaisen
Hän loi meistä jokaisen omaksi kuvakseen

Hän antoi vierellesi enkelin,
joka suojelee ja varjelee sinua aina.

Eteesi on tuotu monta ihanaa asiaa,
elämääsi on suotu kallisarvoista tehtävää.

Olet erityinen, pieni ihminen,
joka ansaitset kaiken saamasi rakkauden,
vain olemalla oma suloinen itsesi.

Saat varttua rauhallisin mielin,
turvanasi suojelusenkelisi
oma perheesi ja kaikki läheisesi.

Olet rakkauden ympäröimä,
nyt aina ja ikuisesti.

Ämpin silta on rakas paikka

Meillä jokaisella on oma paikka,
joka puhuttelee.

Ei tunnu olevan sanoja kuvailemaan,
mikä tunne mut sillalla valtaa.

Tunnen,
että olen vain lähempänä pikkuveljeäni.

Jaoimme yhdessä vahvan tunteen:
rakkauden lakeusmaisemaan.
Lakeudella saa olla oma itsensä,
suruineen ja kipuineen,
lakeus ei tuomitse, ei arvostele.

Auringonlaskun aikaan
seisoessani luonnon ihmeen edessä,
imen itseeni tätä kaunista näkymää,
sieluni on rauhassa, sieluni on kotona.

Ämpin silta on nähnyt,
kun olen ollut heikko, voimaton,
ahdistunut ja ikävissäni.

Se nostaa mut joka kerran jaloilleni.
Se pitää sylissään ja lohduttaa.

Mun hyvä kesäaamu

Aurinko herättää hellästi,
kutittelee säteillään silmäluomia
havahduttaen mut unesta valoon.

Venyttelen ja hymyilen.
Tähän aamuun oli hyvä herätä,
koska kehoani ei pakota ja sain nukuttua.
Kaikki aistit valmiina astelen pihamaalle.

Kuulen kuinka varpunen aloittaa aamukonserttinsa.
Nukkavierusta asustaan huolimatta,
se on itsevarma esiintyjä.

Ihailen kuinka leppeä tuuli
piirtää pieniä laineita viljapeltoon
heiluttaa kotikoivumme lehtiä ja
saa lumipalloheisipuun kukat varisemaan.

Katselen kuinka taivaalla kumpupilvet lipuvat hiljaa ohitse.
Ne näyttävät ihan untuvapalloilta,
sellaisilta, joita haluaisin koskettaa.

Ilmassa tuoksuu raikkaalta ja ihanalta.
Hymyilen, kun tunnistan tutut, ihanat tuoksut:
ruohon, ruusut ja apilat – Suomen kesän

Ilmassa on myös iso annos
rakkautta, toivoa ja kiitollisuutta.

Kaiken tämän keskellä
tunnen itseni pieneksi
mutta myös siunatuksi.

On onni osata arvostaa pieniä asioita.

On ihanaa olla taas kotona

On ihanaa olla taas kotona

Vieraita maita, kauniita paikkoja
ihania yhteisiä hetkiä

Sydämeen talletettuja muistoja
joiden lämmöstä voi ammentaa
iloa pitkän aikaa

Vaikka matka oli onnistunut
on ihana asia olla taas kotona

Nähdä kaikki rakkaat
nyt jo aikuiset omat lapset ja muut läheiset
oma kototalo, rikkaruohoinen kukkapenkki
muhkeat, soffan alta kurkistelevat villakoirat
vanha jo virttynyt yöpaita ja tietysti oma Rocky

Oli hyvä käydä maailmalla
oli hyvä olla koko viikko yhdessä

Silti se ihan paras tunne
on elää rakkaiden kanssa
omaa, ihan tavallista elämää
ja arkea omassa kodissa

Aurinko

Tuo elämän ylläpitäjä
maamiesten ystävä
hellii säteillään orastavaa viljaa
avaa puiden ja pensaiden silmut
herättelee perennat talviuniltaan

Tuo valo kaunis, ihmeellinen
rauhoittaa ja luo uskoa tulevaan
vuodesta toiseen illasta iltaan
yhä uudestaan ja uudestaan
se lohduttaa yöllä yksin valvovaa

Tuo samainen aurinko muistaa säteillään
nuorta äitiä joka arjesta väsyneenä
kylvää urheasti juurikasveja lapsineen
Valon saa myös rakkaudella tehty kukkapenkki
jonka vierellä istuu läheisiään kaipaava mummo.

Kaikkensa antaneena
pitkän päivätyön jälkeen
tuo rakas uskollinen aurinko
maalaa vihdoin koko taivaankannen
toinen toistaan upeimmilla väreillä

Varjot pitenevät, ilta viilenee
aurinko katoaa lähimetsän taa nukkumaan

Usva

Miltei huomaamatta taianomainen usva
nousee hiljaa hiipien koko lakeuden ylle.

Tunnen sen viileän kosteuden kasvoillani,
tunnen miten se soljuu sormieni välistä,
tunnen miten syvä rauha laskeutuu sisimpääni.

Kuin valkea untuvapeitto,
usva vaeltaa eteenpäin
yhä kauemmas ja kauemmas.

Sarka saralta ja oja ojalta,
se kietoo hellästi viipyillen
koko lakeuden armolliseen vaippaan.

Oli päivä sitten ollut millainen tahansa
tässä hetkessä voi aloittaa alusta.

Kaikki paha on poissa,
kaikki suru on poissa.

Pieni kyynel vierähtää poskelleni,
mutta tämä kyynel kertoo ilosta.

Kun sinä tulit

Toit ihanan auringon mukanasi.
Toit tunteen,
joka tuntuu sielun pohjassa saakka.

Loit rakkauden,
joka saa sydämemme sykkimään.
Annoit meille aiheen ainaiseen hymyyn.

Tuo ihmetystä tulvillaan oleva katse,
sydäntä liikuttava tuhina,
huumaava vauvan tuoksu,
viattomuutesi ja puhtautesi
ovat saaneet koko perheen polvilleen.

Miten ihana tunne on
pitää sinua sylissä,
tuntea pienten sormiesi ote
suojella, hoitaa ja rakastaa sinua.

Rakas Taivaan Isä,
kiitos että siunaat meitä,
kiitos että suojelet rakkaamme,
nyt aina ja ikuisesti.

(vauvaonnitteluruno ystäville)

Näin oli tarkoitettu

Miten voi olla,
että löytää ihanan ihmisen,
vaikka ei edes ole tajunnut
että hän on se tärkeä osanen,
joka elämästä on
koko ajan puuttunut.

Miten voi olla,
että mua siunataan
uudella ystävällä,
jota ilman en voi
enkä halua enää olla.

Niin vain on,
että ei tarvita muuta kuin
yksi kohtaaminen, se yksi oikea
ja mikään ei ole enää kuin ennen.

Taivaan Isä näki hyväksi
saattaa meidät yhteen.

Katselen sinua ystäväni siinä vieressäni.
Hymyilen, kun lämpö tulvahtaa sieluuni.
Itken ilosta, koska mun sydän on nyt kotona.