Jouluvaellus Kauhavan Alakylässä 1.12.2018

Punaposkisen pikkutytön kasvoilla loisti ilo ongintapisteessä,
kun hän painoi saalista rintaansa vasten.

Pienet, mutta rohkeat ala-astelaiset esiintyivät laavulla.
Jokainen heistä katsasti kuulijakuntaa,
yritti nähdä oman isänsä tai äitinsä vanhempien joukossa.
Tuuli vaan viuhui puiden latvoissa,
mutta esitykset veivät kuulijat mukanaan,
eikä mikään häirinnyt tätä hetkeä.

Vanha harmaahapsinen mummo kävelykepin ja
lastenlasten kanssa kävivät ostamassa arpoja.
Lasten ilo vei mummon pois ajatukset kipeästä lonkasta.
Hän oli onnellinen, että jaksoi lähteä vaellukselle.

Jäbä-poro sai nauttia vieraiden huomiosta sielunsa kyllyydestä.
Se odotti koko vuoden tätä päivää ja otti kaiken ilon itselleen.

Pieni taapero eteni varoen ja piti kiinni isänsä kädestä.
Mikä aseista riisuva hymy nousi pikkumiehen kasvoille,
kun hän pääsi kuin pääsikin hämärässä metsässä rastilta toiselle ja
vielä lopuksi joulupukin lämpimään syliin.

Vaikka metsässä ei ollut lunta,
ihanat lyhdyt loivat lämpimän tunnelman.
Vaikka välillä ehti tulla kylmä,
oli tarjolla puuroa, kahvia ja makkaraa.
Vaikka joku tuli paikalle yksin,
paikan päällä tapasi läheisiä ja monta hyvää ystävää.

Jouluvaellus keräsi yhteen kyläläiset,
ystävät, läheiset sekä perheet läheltä ja kaukaa.

Jouluvaellus on iloa puhtaimmillaan,
se toi taas lämmön ja hyvän mielen sydämeen.

Mainokset