Joutsenet, voimanlähteeni

Elämme pelottavassa ja epävarmassa maailmassa
ja yritämme selvitä arjestamme.
Kuuntelemme epäuskon vallassa uutisia ja neuvoja,
miten meidän tulisi olla ja elää.

Normaali elämä, arki sellaisena kuin sen jokainen
omalta kohdaltaan muistaa, tuntuu kuin haavekuvalta,
niin kaukaiselta ja saavuttamattomalta.

Tulevasta ei tiedä kukaan,
mutta jokainen löytää omat voimanlähteensä.
Mulle antavat eniten uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen:
rakkaat läheiset, lakeusmaisema ja joutsenet.

Nuo puhtaan valkoiset linnut erottuvat jo kaukaa edukseen
lähestyessäni keväisiä peltosarkoja.
En osaa selittää, miksi ne vetävät mua puoleensa,
mutta seuratessani niiden liikkeitä,
unohdan ympäriltäni kaiken muun ja ajankulunkin.
Joutsenten kaunis olemus ja herkkä laulu
antavat lohtua ja voimaa.

Lakeuksilla tunnen olevani kotona, turvassa.
Kumpupilvet lipuvat ohitseni ja ilmassa tuoksuu kevät.
Lähelläni ei ole mitään pahaa eikä pelottavaa.

Joutsenet ovat laskeutuneet isolle pellolle,
etsivät maasta ruokaa ja liikkuvat verkalleen
ojennellen sorjia kaulojaan.
Samalla ne tarkkailevat ympäristöään
ja pitävät huolta toistaan.

Yksi joutsen ottaa äkkiää pari nopeaa askelta,
levittää uljaat siipensä, halkoo niillä ilmaa ja
nousee rohkeasti siniselle taivaalle lakeuden ylle.
Muut seuraavat. Ketään ei jätetä yksin,
vaan jokainen lähtijä odotetaan mukaan.

Jäätyäni yksin havahdun kuin ihanasta unesta.
Hymyilen ja sanon mielessäni:
”Näkemiin ystäväni, näemme taas huomenna.”

Mun hyvä kesäaamu

Aurinko herättää hellästi,
kutittelee säteillään silmäluomia
havahduttaen mut unesta valoon.

Venyttelen ja hymyilen.
Tähän aamuun oli hyvä herätä,
koska kehoani ei pakota ja sain nukuttua.
Kaikki aistit valmiina astelen pihamaalle.

Kuulen kuinka varpunen aloittaa aamukonserttinsa.
Nukkavierusta asustaan huolimatta,
se on itsevarma esiintyjä.

Ihailen kuinka leppeä tuuli
piirtää pieniä laineita viljapeltoon
heiluttaa kotikoivumme lehtiä ja
saa lumipalloheisipuun kukat varisemaan.

Katselen kuinka taivaalla kumpupilvet lipuvat hiljaa ohitse.
Ne näyttävät ihan untuvapalloilta,
sellaisilta, joita haluaisin koskettaa.

Ilmassa tuoksuu raikkaalta ja ihanalta.
Hymyilen, kun tunnistan tutut, ihanat tuoksut:
ruohon, ruusut ja apilat – Suomen kesän

Ilmassa on myös iso annos
rakkautta, toivoa ja kiitollisuutta.

Kaiken tämän keskellä
tunnen itseni pieneksi
mutta myös siunatuksi.

On onni osata arvostaa pieniä asioita.

Se pieni hetki

Huonosti nukutun yön jälkeen väsymys painaa,
mutta otan kamerani ja lähden kuvaamaan.

Tulen ennestään tutun pellon laitaan.
Ajatukseni ja koko olemukseni täyttyy odotuksesta.

Ympärilläni on vain peltolakeuden rikkumaton hiljaisuus.
Vedän keuhkot täyteen keväisen mullan huumaavaa tuoksua.

Tuossa hetkessä on vain minä ja kamerani.

Kuulen etäältä joutsenpariskunnan kutsuhuudon ja lähden ääntä kohden.
Kuljen varoen pitkin ruohoista, osittain lumista ojanpengertä,
kunnes tulen suojaisan metsikön reunaan.

Löydän kanervikosta itselleni paikan ja maltan odottaa.

Tuo kauniin valkoinen joutsenpari on täysin lumoutunut toisistaan,
eikä huomaa mitään muuta ympärillään.

Lintujen sorjat kaulat tuskin hipaisevat toisiaan,
mutta niiden välisen kiintymyksen aistii jo kauas.

Raikkaassa kevättuulessa nuo uljaat joutsenet,
nauttivat toinen toisensa seurasta.

* * *

Olen juuri oikeassa paikassa, juuri oikeaan aikaan.

Kuinka pieni asia antaa uutta voimaa ja tekee onnelliseksi.
Kuinka kuvaaminen saa unohtamaan surut ja murheet.

On lahja saada vangituksi taianomainen hetki.
On lahja saada elää juuri nyt.
On lahja olla olemassa.

Hymyilen onnellisena,
lämmin olo valtaa koko sisimpäni.

Sitä on valokuvaaminen.
Se pieni hetki auttaa jaksamaan,
se kantaa, se vie mukanaan.

Joutsenet

On hiljainen aamu
lempeät sadepisarat hellivät maata
ilmassa tuoksuu vahvana
lupaus uuden elämän alusta

Läheiseltä pellolta
metsän rannasta
löytyy siipiään availeva
joutsenpariskunta

Nuo kauniit, upeat linnut,
matkasivat luoksemme
läpi monen mantereen,
kaikki vaarat peittosivat

Valkeat uljaat joutsenet
hellästi toisiaan tukevat
katselijansa ääneti lumoavat

Yhdessä tekevät turvallista pesää
saavat nyt levätä matkastansa
keskittyä hoitamaan katrastansa
kunnes nousevat yhdessä korkeuksiin
pilvien keskelle, sinisen taivaan suojiin