On uusi aika

Olet päättämässä pitkän työurasi moninaisin ajatuksin.
Seisot vahvana edessä uuden ajan kera jännittävien odotusten.
Työelämä on antanut Sinulle paljon, muistoista saisi paksun kirjan.

On uusi aika.

Nauti aamujen kauneudesta, kokeile uusia asioita.
Vietä aikaa rakkaittesi kanssa, kuuntele ja helli itseäsi.
Ei ole kiire mihinkään, älä hätäile.

Tulet hyvin pian huomaamaan,
että Sinulla on vielä paljon annettavaa tähän maailmaan.
Mietit miten ihmeessä ennen töihin ehditkään.

On uusi aika.

Pidäthän itsestäsi aina hyvää huolta,
toivomme elämääsi paljon myötätuulta.

Pyydämme Taivaan Isältä, että hän askeleesi suojaisi
rakkautta ja kaikkea hyvää Sinulle antaisi.

Lämmin kiitos, että saimme työskennellä kanssasi.

Rakkaat yllätysvieraat

Maanantaina kolme ihanaa & rakasta ystävää
ilmestyivät kuin tyhjästä eteiseen
ja saivat ilonkyyneleet virtaamaan.

Päivä oli siihen asti utuinen ja pimeä,
mutta tämä reipas kolmikko sai
auringon säteet loistamaan.

Oli kuin emme olisi nähneet toisiamme
sataan vuoteen, niin monta kertaa piti
halata ja katsoa toisiamme silmiin.

Samat hymyt, samat katseet, samat ystävät
– jatkoimme siitä mihin viimeksi jäimme.

Ei haitannut sotkuinen keittiö,
ei pöydällä lojuvat sanomalehtikasat,
ei edes sukkien läpi
tuntuneet leivänmurut.

Oli ihana vaihtaa kuulumisia,
itkeä ja sitten nauraa yhdessä.

Kiitos rakas Taivaan Isä näistä ystävistä sekä
lyhyestä, mutta sitäkin arvokkaammasta tapaamisesta.
Suojelethan rakkaidemme elämänpolut,
annathan meidän taas pian tavata uudestaan.

Haapapariskunta

Rakastunut puupariskunta
vangitsi katseen keskellä metsää,
oli pakko mennä lähempää katsomaan.

Toisiinsa kietoutuneet, kauniit puut
ovat olleet ikänsä lähekkäin,
kasvaneet yhteen pitkin pituuttaan ja
vartioineet metsää vierekkäin.

Ne ovat saaneet turvaa toisistaan,
pysyneet pystyssä kovassa viimassa,
kasvattaneet lehtiverhonsa samassa tahdissa,
kurottaneet taivaalle tähdenlennot nähdäkseen,
punoutuneet yhteen yhä tiiviimmin,
toinen toistaan suojellen ja tukien.

Hymy nousi kasvoilleni,
lämmin ailahdus kävi sydänalassa,
onneksi sain ikuistaa tämän hetken.

Kiitos, että olette olemassa

Ystäviä voi löytää, vaikka mistä,
hotellin hissistä tai jopa Instagramista 🌻
kuten olen nyt itse hiljattain todennut.

Tarvitaan vain muutama sananvaihto,
viesti tai puhelu sekä kaksi ihmistä,
joilla kemiat kohtaa ja loppu on historiaa.
Olen niin siunattu ja kiitollinen kaikista teistä.

Ootte jokainen omalla erilaisella tavallanne mulle tärkeitä.
Te nuoruuden aikaiset, parkinsonin, työelämän, harrastusten yms myötä
ystäviksi tulleet sekä te yhtä ihanat uudet ystävät.

Päivä on monesti pelastettu puolin ja toisin.
Siihen riittää viesti, soitto, halaus, joskus pelkkä pieni katse.

Ikä, elämäntilanne, välimatka
ovat asioita, jotka eivät paina vaakakupissa.
Ikä on vain numero, elämäntilanteet muuttuvat
ja ystävän luo mikään matka ei ole liian pitkä.

Kiitos, että olette olemassa, ootte mulle rakkaita.

Pieni suuri asia

Miten ihanaa on,
kun lähetät surullisena viestin ystävällesi
ja whatsupiin ilmestyy teksti ”Paikalla”.

Kuinka lohdullista on,
kun näet seuraavaksi tekstin ”Kirjoittaa…”.

Ystäväsi jättää askareensa,
on sun kanssa yhdessä,
on sua varten siinä hetkessä,
on sun lähellä.

Luet viestin hitaasti,
jotta vastaus aukeaa mielessäsi,
itket ja samalla hymyilet.

Kiitän sinusta, kiitän tästä hetkestä.

Uusi ystäväni

Emme tunne toistemme menneisyyttä, mutta sillä ei ole väliä.
Emme tiedä toistemme lempiväriä, sen ehtii kysyä myöhemmin.
Emme ole vaihtaneet ajatuksia kuin hetken, mutta siihen tulee muutos.

On ihana herätä uuteen aamuun yhtä ystävää rikkaampana.

Lämmin tunne valtaa koko sydämen, kun puhelimen toisessa päässä
on toinen ihan samanlainen ”höpö”.

Jos en olisi julkaissut runojani ja sinä niitä lukenut,
emme olisi ehkä koskaan tutustuneet.

Olet tervetullut elämääni, uusi ystäväni.

Uusi ihana ystäväni

Heräsin aikaiseen aamuun kipua voivotellen,
pienellä varauksella askareitani mietin,
mitähän tämä päivä tuo tullessaan.

Uusimman päivitykseni kanssa tuskailin,
kunnes lopulta rohkaistuin,
lähetin avunpyyntöviestin.

Sinä uusi ihana ystäväni vastasit.
Niin kauniisti viestissäsi kirjoitit,
toit viestilläsi auringon mukanasi.

Sain sinusta uuden ystävän.

Kiitos, että tulit arvaamatta elämääni,
kulkemaan yhtä matkaa vierelleni.

Yhdessä olemme vahvempia
kohtaamaan elämässä takaiskuja,
jakamaan yhdessä myös ilon ja onnen hetkiä.

Kiitos, että olet olemassa.

Kun toinen hoksaa heti

Olin viime viikon kuntoutuskurssilla Iisalmen Vetreassa. Viikko oli tosi hyvä ja aika kului siivillä. Kiitos siitä kuuluu kurssikavereille sekä Vetrean työntekijöille, joista erikois-kiitokset Riitalle, Siljalle ja Milkalle. Saimme ja annoimme toisillemme vertaistukea.

Kun toinen hoksaa heti,
kun menet ”hitailla” ja liikut kuin hidastetussa filmissä,
kun kieli ei taivu ja sanat jäävät kurkkuun,
kun katse jähmettyy ja silti se toinen ymmärtää sua jo puolesta sanasta.

Kuinka ärsyttää, kun et saa tuolia allesi,
kuinka hitaasti sukka voi mennä jalkaan,
kuinka lusikan kanssakin voi vastustaa.

Kuinka pitkä voi olla metrin siirtymä,
kuinka pieneksi käsiala voikaan mennä,
ja silti se toinen ymmärtää tilanteen jo puolesta sanasta.

Sitä kaikkea on vertaistuki,
jota ilman kenenkään ei ole hyvä olla,
jota ei voi saada eikä antaa liikaa,
jota ihan jokainen meistä osaa tehdä.

Kuinka ihana asia on saada toinen
hymyilemään tai ilostumaan,
pieni apu voi olla toiselle todella suuri.

Ilman vertaistukeakin toki pärjää,
mutta eihän siinä ole mitään hävittävää,
vaikka saisit monta uutta ja hyvää ystävää.

Kohtaamisia ja vastauksia Parkinsonin tauti diagnoosin jälkeen

”Älä ny viitti narrata”
”Ai jaa, mutta sehän on vanhojen ihmisten tauti”
”Ota ny hei vaan huumorilla, ei liian vakavasti”
”Mullakin on kuule aiwan hirveitä närästyksiä”

”Voi Luoja, mun mummulla oli se
ja se oli kyllä kauheeta kattottavaa,
mutta kaipa ne lääkkeet on kehittyny niin vai siis onhan?!?”

Hyvän ystävän täydellinen hiljaisuus ja yhteydenpidon katkeaminen:
ei soittoa, ei viestiä, ei mitään, ei edes katsetta.

Mitä sitä sitten oikein odottaa?

Että kohdellaan samalla tavalla kuin ennenkin.
Että jatketaan juttua siitä mihin viimex jäätiin.
Että ollaan ystäviä kuin ennenkin.
Että elämä jatkuu diagnoosista huolimatta.

Ihanimpia vastauksia mitä mulle sanottiin:

”Sun läheiset ja me ystävät kannetaan sua”
”Kaikki selviää kyllä, sä et oo yksin”

Voimaruno ystävälle

Tuskaiset silmäsi piirtyivät eteeni
sieluani korvensivat ja pysähdyttivät ajatukseni.

Yhä uudestaan ja uudestaan
ne vetivät mut mukaan tuskan maailmaan.

Tunnen itseni avuttomaksi auttamaan
helpottamaan rakkaan ystäväni oloa.

Kunpa voisin poistaa surun silmistäsi
antaa sinulle voimia, ottaa huolesi pois.

Sisälläsi on niin paljon rakkautta, voimia ja vahvuutta
toimia oikein läheistesi eteen.

Olet jo näin pitkällä tällä tiellä elämänmuutoksen
eikä aikaakaan kun olet taas onnellinen.

Tulet kyllä huomaamaan,
että toiveesi toteutuvat
surun ja huolten pilvet pois katoavat.